En malttanut odottaa ensi vuoteen selvitelläkseni tätä Vilin lasiaisen rappeumaa. Kaikki lähti oikeastaan siitä, kun kuulin Vilin tutkineen lääkärin todenneen mm. linssiluksaation koiralla, joka on sairas-diagnoosin jälkeen tutkittu terveeksi sekä geenitestissä saanut tuloksen terve ja jolla linssit ovat vielä paikallaan. Ja tämä ei ole ainoa tapaus, joka on nyt korviini kantautunut. Niinpä varasin Ville uuden ajan toiselle eläinlääkärille ja eilen sitten olimme tutkittavana.
Lääkärin diagnoosi oli heti; lasiainen rappeutunut muuten terve. Hän ihmetteli miten lasiainen ei vielä ole tullut etukammioon. Lasiainen on normaalisti sellaista hyytelömäistä ainetta mutta Vilillä se alkaa olomuodoltaan olemaan, lääkärin sanoja lainatakseni, räkämäistä. Vilin ensimmäinen diagnoosihan oli, että sillä on hieman rihmoja eikä lasiainen ole vielä muuttunut, mutta voi muuttua. Eilen tutkineen ell mukaan kyseessä ei todellakaan ole vain rihmoja, vaan aivan selvät muutokset lasiaisessa.
Eläinlääkäri oli Eteläisestä-Suomesta ja kertoi tavanneensa vastaanotollaan paljon parsoneita joilla on sama sairaus. Lasiaisen rappemaa ei lueta vakaviin silmäsairauksiin kuten esim. kaihi ja linssiluksatio, ja ehkäpä siitä syystä siiten ei niin paljon puhuta. Ell kertoi koirasta, jota on seurannut koko koiran elinajan, ja jolla on ollut jo nuoresta lähtien havaittavissa lasiaisen rappeumaa. Mietinkin, onkohan Vililläkin ollut koko ajan näkösällä tuo lasiaisen rappeuma, mutta sen on kirjattu tähän vuoteen asti terveeksi?
Mitä tämä nyt sitten tarkoittaa? Jos Vili olisi ihminen se ei pystyisi lukemaan Hesaria tai tekemään hammaslääkärin työtä kuten ell sanoi. Vilin lasiainen liikkuu silmässä aaltomaisesti ja aiheuttaa sen takia erilaisia varjostumia. Tällä hetkellä tila ei ole kivulias ja koirilla on harvoin todettu linssinirtoamisia, mutta näinkin voi käydä. Toisin sanoen linssinirtoamiseen voi vaikuttaa jokin muukin geeni kuin se, joka on linssiluksttaion geenitestillä löydetty.
Meidän osalta tämä diagnoosi sienetöi päätökseni Vilin kulkusten lähettämisestä ajasta ikuisuuteen. Ell mukaan Vili on syytä tutkituttaa joka vuosi, toisin kuin ensin tutkinut ell sanoi. Hänen mielestäänhän kahden vuoden välein riittää.
Nyt olemme lomastelemassa Taivalkoskella. Sää ei ole kaunein mahdollinen mutta soveltuu kuitenkin varsin hyvin ulkoiluun. Pääsiäisenä taidamme käydä piipahtamassa Rovaniemellä ja siitähän se kevät lähteekin sitten jo tohinalla tulemaan. Voi olla, että kaikki kevääksi aj alkukesäksi suunnitellut näyttelyt jäävät nyt sitten toteutumatta jos päädyn pikaisesti tuohon Vilin leikkaamiseen.
Kevättä ilmassa
11 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti