perjantai 26. maaliskuuta 2010

Lasiaisen rappeuma ja loma

En malttanut odottaa ensi vuoteen selvitelläkseni tätä Vilin lasiaisen rappeumaa. Kaikki lähti oikeastaan siitä, kun kuulin Vilin tutkineen lääkärin todenneen mm. linssiluksaation koiralla, joka on sairas-diagnoosin jälkeen tutkittu terveeksi sekä geenitestissä saanut tuloksen terve ja jolla linssit ovat vielä paikallaan. Ja tämä ei ole ainoa tapaus, joka on nyt korviini kantautunut. Niinpä varasin Ville uuden ajan toiselle eläinlääkärille ja eilen sitten olimme tutkittavana.

Lääkärin diagnoosi oli heti; lasiainen rappeutunut muuten terve. Hän ihmetteli miten lasiainen ei vielä ole tullut etukammioon. Lasiainen on normaalisti sellaista hyytelömäistä ainetta mutta Vilillä se alkaa olomuodoltaan olemaan, lääkärin sanoja lainatakseni, räkämäistä. Vilin ensimmäinen diagnoosihan oli, että sillä on hieman rihmoja eikä lasiainen ole vielä muuttunut, mutta voi muuttua. Eilen tutkineen ell mukaan kyseessä ei todellakaan ole vain rihmoja, vaan aivan selvät muutokset lasiaisessa.

Eläinlääkäri oli Eteläisestä-Suomesta ja kertoi tavanneensa vastaanotollaan paljon parsoneita joilla on sama sairaus. Lasiaisen rappemaa ei lueta vakaviin silmäsairauksiin kuten esim. kaihi ja linssiluksatio, ja ehkäpä siitä syystä siiten ei niin paljon puhuta. Ell kertoi koirasta, jota on seurannut koko koiran elinajan, ja jolla on ollut jo nuoresta lähtien havaittavissa lasiaisen rappeumaa. Mietinkin, onkohan Vililläkin ollut koko ajan näkösällä tuo lasiaisen rappeuma, mutta sen on kirjattu tähän vuoteen asti terveeksi?

Mitä tämä nyt sitten tarkoittaa? Jos Vili olisi ihminen se ei pystyisi lukemaan Hesaria tai tekemään hammaslääkärin työtä kuten ell sanoi. Vilin lasiainen liikkuu silmässä aaltomaisesti ja aiheuttaa sen takia erilaisia varjostumia. Tällä hetkellä tila ei ole kivulias ja koirilla on harvoin todettu linssinirtoamisia, mutta näinkin voi käydä. Toisin sanoen linssinirtoamiseen voi vaikuttaa jokin muukin geeni kuin se, joka on linssiluksttaion geenitestillä löydetty.

Meidän osalta tämä diagnoosi sienetöi päätökseni Vilin kulkusten lähettämisestä ajasta ikuisuuteen. Ell mukaan Vili on syytä tutkituttaa joka vuosi, toisin kuin ensin tutkinut ell sanoi. Hänen mielestäänhän kahden vuoden välein riittää.

Nyt olemme lomastelemassa Taivalkoskella. Sää ei ole kaunein mahdollinen mutta soveltuu kuitenkin varsin hyvin ulkoiluun. Pääsiäisenä taidamme käydä piipahtamassa Rovaniemellä ja siitähän se kevät lähteekin sitten jo tohinalla tulemaan. Voi olla, että kaikki kevääksi aj alkukesäksi suunnitellut näyttelyt jäävät nyt sitten toteutumatta jos päädyn pikaisesti tuohon Vilin leikkaamiseen.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Grillikauden avaus


Tänään on meidän perheessä virallisesti avattu grillauskausi. Ensin oli tarjolla makkaraa pääruuaksi ja jälkkäriksi oli muurinpohjalettuja mansikkahillolla sekä kaakaota. Kyllä osasikin olla hyvää pitkän talven jälkeen.

Aurinkoinen päivä meni lumikasoja siirrellessä ja Vilille lelua heitellessä. Toiset ne vain jaksavat noutaa ja noutaa ja...

Illalla olimme Vilin kanssa Oulun seudun terrieriyhdistyksen tottelevaisuuskurssilla näyttämässä mitä osaamme. Emme ole superhyviä mutta kyllä meidän liikkeistä jotain tolkkua saa.

Nyt ollaan sitten reporankoja...tosin ei kaikki. Vili löysi jostain oman vinku-Wubbansa ja vinguttelee sitä nyt kaikkien iloksi =) Tämä näyttää olevan ensimmäinen vinku joka ei ole hiljennyt ensimmäisen kahden sekunnin jälkeen. Saa nähdä kauanko se kestää mutta ennätys on jo tullut.

Ensi viikon lopussa suuntaamme nenät kohti Taivalkoskea ja vietämme siellä koko viikonlopun välillä Kuusamossa vieraillen. Sukset ja lumikengät on tarkoitus pakata autoon mukaan ja kauniit kevät kelit on tilattu, jotta ulkoilusta voidaan nauttia täysin siemuksin.

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Ensimmäinen kunnon kevätpäivä

Olimme tänään nauttimassa kauniista kevät päivästä Kirsin ja Ilonan kanssa kempeleenlahden jäällä kävellen. Koirilla oli mukavaa kahdestaan ja sehän se olikin pääasia =) Laitoin reissusta muutaman kuvan albumiin.

torstai 11. maaliskuuta 2010

Lasiaisen rappeuma: epäilyttävä

Otsikossahan se jo tulikin. Näin on kirjattu Kennelliiton jalostustietojärjestelmään Vilin silmätarkastuksen tulos. Vilillä piti olla vain rihmoja lasiaisessa ja that's it. Nyt Vilillä kuitenkin on tuo merkintä lasiaisen rappaumasta.

Soitin tutkineelle eläinlääkärille ja olin kauhuissani asiasta, koska Viliä oli tarkoitus kevään aikana käyttää jalostukseen. Eläinlääkärin mukaan lasiaisen rappeuma voi johtaa linssin irtoamiseen (monesti sama asia on kuulemma kirjattu linssiluksaatio epäilynä) mutta koska Vilillä on geenitestissä "terveen paperit" eikä lasiasta ole etukammiossa hänen mukaan kyse ei ole linssiluksaatio epäilystä. Se, että lasiaisessa näkyy rihmoja viittaa siihen, että lasiainen olisi muuttumassa nestemäiseksi mutta hän painotti sitä että Vilillä on kyseessä vasta epäily eikä hänen mukaansa sitä tarvitsisi sen takia jättää käyttämättä jalostukseen. Eli Vili ei siis vielä sairasta lasiaisen rappeumaa eikä lasiainen ole muuttunut nestemäiseksi. Lasiainen rappeutuu kuulemma yleensä iän seurauksena mutta sen voi aiheuttaa myös silmän sisäinen tulehdus. Joillan roduilla on kuulemma epäilty periytyvää lasiaisen rappeumaa.

Näillä eväillä nyt sitten mennään eteen päin. Viime vuonna Vili sai saman diagnoosin; lasiaisessa rihmoja mutta silloin se kirjattiin jalostustietojärjestelmään terveeksi. Katsotaan miten ensi vuonna sitten käy. Sehän näyttää olevan fifty sixty kumman tuloksen sieltä saa =)

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Reissussa

Olimme Vilin kanssa alkuviikon Kajaanissa kylästelemässä. Oli oikein mukava reissu ja Vili sai nauttia ulkona olemisesta. Lisäsin albumiin muutamia kuvia ulkoilureissultamme.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Silmätarkastus

Kävimme tänään Vilin kanssa silmätarkastuksessa. Vili sai terveen paperit mutta lasiaisessa todettiin rihmoja, josta tuli merkintä epäilyttävä. Virallisessa silmätarkastuslausunnossa sanotaan epäilyttävästä seuraavaa: eläimellä todettu vähäisiä rodulle tyypillisen perinnölliseksi epäillyn silmäsairauden oireita. Oireiden kehittyminen vahvistaa diagnoosin. Vilile ei määrätty mitään uusintatarkastus aikaa, eikä tämä ole eläinlääkärin mukaan este jalostuskäytölle.

Kuulin samalla käynnillä, että linssiluksaation geenitesti ei ole 100% pätevä kaikille roduille. On esiintynyt tapauksia tietyillä roduilla, (joihin parson ei kuulemme kuulu, ainakaan vielä) että linssi on irronnut vaikka koira on geenitestissä saanut terveen paperit. Nyt epäillään, että on olemassa jokin muukin geeni joka aiheuttaa linssin irtoamista.

Muuten meidän rauhaan ei kuulu ihmeellisiä. Lumitöitä on paiskittu kohta viikon verran oikein urakkatahdoilla =) Eilenkin olimme kolmeen otteeseen lumitöissä. Eikä tuon nuoskan ja katolta tippuneen lumen siirtely ihan kevyttä hommaa ole. Onneksi on ollut aikaa ja on voinut tehdä hommaa erissä. Hiihtämään ei olla päästy, sillä tuskimpa siellä on latuja ehditty pitämään auki. Eilen kävimme juoksemassa vakiolenkin mutta se olikin astetta raskaampaa kun pyöräteitä ei oltu ehditty auraamaan ollenkaan. Kunhan kelit paranevat ja muuttuvat keväisen aurinkoiseksi suuntaamme Vilin kanssa auton keulan kohti Taivalkoskea ja lähdemme nauttimaan luonnosta. Tarkoitus olisi käydä kiertämässä myös pieni karhunkierros. Huhtikuussa onkin sitten valokuvauskurssi, joten kohta blogiamme saattaa kaunistaa eriskummallisimmatkin kuvat =)